Subscribe via RSS Feed

Lapsena kuullut runot ja sadut säilyvät muistoissa aikuisenakin

Filed in Blog by on helmikuu 10, 2018 • views: 103

Lapsen aivoissa kielikeskus aktivoituu jo noin puolivuotiaana, vaikka lapsi ei itse osaakaan puhua. Tämän jälkeen lapsi kuuntelee erityisen tarkasti joka äännettä ja onkin hienoa, jos hänelle lukevat eri ikäiset ihmiset, kuten vanhemmat ja isovanhemmat. Lastenkirjailijat kannustavat lukemaan lapsille saman sadun niin monta kertaa kuin nämä haluavat sen kuulla. He muistuttavat, ettei lapselle jää kerrasta kaikki mieleen ja hyvä satu kestää monta lukukertaa.

Kirsi Kunnas toi lastenrunoihin raikkautta ja huumoria

Kirsi Kunnas (s. 1924) on tuttu nimi kaikille suomalaisille, sillä hänen tuotannostaan ovat saaneet nauttia jo lukuisat sukupolvet. Kunnaksella aivan omanlaisensa ote erityisesti lastenkirjallisuuteen, jonka uudistajana hän on ansiokkaasti toiminut.

Kirsi Kunnas toi lastenrunoihin raikkautta ja huumoria

 

Kunnas aloitti lastenrunojen kirjoittamisen 1940-luvun lopulla. Suomalaisessa lastenrunoudessa tarjonta oli tuolloin runsasta, mutta runojen sävy koettiin usein liian opettavaiseksi. Kunnaksen vuonna 1956 ilmestynyt Tiitiäisen satupuu oli tervetullut uudistus lastenlyriikkaan. Kunnas pyrkikin aktiivisesti irrottautumaan kuluneista loppusoinnuista ja moralisoivasta sävystä, hyödyntäen sen sijaan huumoria ja satiiria. Nämä tekijät ovat tehneet hänen runoistaan myös aikuisten suosikkeja ja ne ovat kestäneet aikaa mainiosti.Kirjoittajana Kunnas on monipuolinen ja hänen laaja tuotantonsa kattaakin runojen lisäksi satukirjoja, ulkomaisten lasten- ja nuortenkirjojen käännöksiä, draamoja ja tietokirjoja. Hänen omiakin teoksiaan on käännetty useille eri kielille. Hänen tuotannolleen ominaista on selkeys ja raikkaus, kielestä nauttiminen. Kunnas hyödyntää teksteissään myös paljon luonnonsymboliikkaa.

Kaarina Helakisa jätti vahvan jäljen suomalaiseen lastenkirjallisuuteen

Kaarina Helakisa jätti vahvan jäljen suomalaiseen lastenkirjallisuuteen

Kaarina Helakisa (1946 – 1998) tunnetaan suomalaisen lastenkirjallisuuden kantavana voimana ja monet muistavat lapsuudestaan hänen rakastetut runonsa ja tarinansa, jotka sekoittavat valloittavalla tavalla satua, fantasiaa ja arkitodellisuutta. Helakisa menehtyi sairaskohtaukseen vain 51-vuotiaana vuonna 1998, mutta hänen muistonsa ja työnsä elää vahvana. Uransa aikana Helakisa julkaisi lähes kolmekymmentä lasten- ja nuortenkirjaa ja hänen tuotantoonsa kuului myös näytelmiä, runoja, kuunnelmia ja tv-elokuvien käsikirjoituksia. Hänet palkittiin useilla lastenkirjallisuuden palkinnoilla ja hän sai myös kahdesti kirjallisuuden valtionpalkinnon. Helakisan rakastettuja teoksia on käännetty usealle eri kielelle. Helakisa nautti tarinoiden kirjoittamisesta lapsesta asti. Jo 15-vuotiaana hän lähetti ensimmäisen tarinansa satukilpailuun ja sijoittui kilpailussa saman tien. Hänen esikoisteoksensa julkaistiin vuonna 1964 Helakisan ollessa 18-vuotias abiturientti. Kyseessä oli satukirja, joka kantoi kirjailijan omaa nimeä. Helakisa jatkoi kirjallisuuden opintoja Helsingin yliopistossa ja työskenteli samalla toimittajana Apu-lehdessä. Helakisan vahvuutena oli kirjoittaa monitasoisia satuja, joista myös aikuiset nauttivat. Kirjoissa pohditaan usein elämän suuria kysymyksiä, mutta lapsille ymmärrettävässä muodossa. Vaikeatkin asiat tulevat käsitellyiksi lempeästi ja ymmärtävästi. Helakisa käytti myös proosateoksissaan kieltä runollisella ja omaperäisellä tavalla. Hänen kenties rakastetuin teoksensa on runokirja Pikku Pegasos, jonka runoja moni osaa vielä aikuisenakin ulkoa.

 

Yhteinen lukuhetki palkitsee sekä lasta että aikuista

Helakisa ja Kunnas ovat molemmat tahoillaan puhuneet lapsille lukemisen tärkeydestä. Lapsille lukemisen tiedetään viime vuosina vähentyneen ja tämä surettaa lastenkirjailijoita. Helakisan mukaan lasten kannattaa antaa lukea niin paljon kuin he haluavat ja lapsille tulisi myös lukea ääneen vauvasta asti.

Yhteinen lukuhetki palkitsee sekä lasta että aikuista

Kunnas puolestaan muistuttaa, että lukeminen on hauska tapa viettää aikaa lasten ja lastenlasten kanssa. Hän uskoo, että lukemisen vähentyminen näkyy vielä tulevaisuudessa, kun aikuisena pitäisi osata kirjoittaa työhakemuksia ja muita tekstejä. Hän muistuttaa, että jo nyt erityisesti pojilla on vaikeuksia lukemisessa ja kirjoittamisessa. Kunnas on palkittu työstään Vuoden isovanhempi -palkinnolla, joka myönnetään henkilölle, joka on myönteisellä tavalla edistänyt lasten ja isovanhempien suhteita sekä isovanhempien arvostusta.

 

 

Comments are closed.